2018/04/21

N°13: IBA 2018 AISTEIN

Hetkeksi pysähdyn, kaikki pysähtyy, kirjaimellisesti kuitenkin vain minä. Nojaan kyynerpäihini, hengitän syvään, huokaisen ääneen. Kuulen, näen, tunnen sekä haistan normaalia voimakkaammin.


Raskaan hengitykseni takaa kuulen lasien kilistelyä, shakerin ravistuksen, tölkin klipsin irtoavan, naurua, kameran räpsäsyn, taputusta, askeleet kopisevien korkojen kera sekä puheensorinasta erottuvan tutun vlogin aloituksen.


Näen hymyileviä tuttuja sekä uusia kasvoja, kirkkaita erivärisiä valoja, kameran salaman välähdyksiä, ilmapalloja serpentiinin silppua sisällään, kukka-asetelmat kaikissa väreissä, räväkän upeita pukuja sekä ilmassa leijuvat serpentiinit.

Ympärilläni tunnen iloa, onnellisuutta, ystävyyttä, rakkautta, jännitystä, ylpeyttä, kateutta, onnistumista sekä ihmismassan ja spottivalojen tuottamaa lämpöä.


Haistan pirskahtelevan kuoharin, makean viinin, kirpeän sitruunan, suklaan ja lakritsin pehmeän romanssin, Batisten Blush kuivashampoon kukkaistuoksun, tuoreet ruusunterälehdet sekä makean raakakakun. Ilman täyttää makea tuoksu, aivan kuin joku suihkisi ympäriinsä Escadan Fiesta Cariocaa.


Kyynärpääni tipahtaa pöydän kulmalta, säpsähdän. Kaikki on taas yhtä suurta kuvaa, eikä huomio kiinnity yhteen kameran linssiin tarttuneeseen roskaan. Otan hörpyn drinkistä ja suuntaan tanssilattialle laulamaan Aito G:n tahtiin.

Kiitos huikeasta illasta Indieplace! Fiilistele iltaa vielä enemmän ja katso video tästä.

2018/04/16

N°12: ONNISTU EIFFEL-KUVISSA

Hiukset pöllähtää naamalle, silmät menee kiinni tai joku kävelee eteen. Tämä on tuttua kuvatessa. Eiffelillä sen sijaan saat kamppailla näiden ongelmien sekä monen hääkuvaajan kanssa paikasta. Kameran rullaan on tallentunut satoja kuvia, kun joku haluaa mukaan kuvaan. Ellet myöskään taida photoshoppia ja osaa leikata muita pois kuvista, niin tsekkaa mun vinkit turistipaljoudessa kuvaamiseen.


Parastahan olisi, jos välttäisi turistimassat kokonaan, eli valitsee ajankohdan hyvin. Pariisissa maalis-huhtikuussa turistipaljous ei ole vielä pahimmillaan. Matkan ajankohtaan ei tietenkään aina ole mahdollisuutta vaikuttaa, kellonaikaan kuitenkin yleensä on. Eiffel-torni avaa porttien ovet aikaisintaan yhdeksältä, joten täydellisen lomakuvan ehtii räpsästä rauhassa ennen tätä.

Jos kuitenkin olet liikkeellä tuhannen muun turistin kanssa, tarvitset kärsivällisyyttä ja ripauksen röyhkeyttä. Odota, kunnes pääset haluamaasi kohtaan. Kun joku parkkeeraa aivan viereen ja vie puolet taustasta, älä suinkaan siirry. Käytä aika hyödyksi ja kuvaa details- tai maisemakuvia kunnes tausta on taas avoin.


Varaa tarpeeksi aikaa ja malta ottaa useampi kuva. Siten ainut ei ole se heilahtanut epätarkka kuva, jossa näkyy toisen turistin käsi. Katselkaa kuvia välissä, kokeilkaa eri juttuja, jopa niitä hassuja. Näin syntyy parhaimmat kuvat sekä hauskat muistot.


Aukeilla paikoilla, kuten Eiffelilläkin, tuulee helposti. Kipparilakki pelasti mut, ettei hiukset lentäneet naamalle. Kokeilin ottaa sen pois ja totesin hyvin pian, ettei tuu mitään. Janette joutui sitomaan hiuksiaan ponnarille, eikä ne siltikään tahtoneet pysyä kurissa. Hattu, lakki, pipo tai tiukka kampaus niin ei tarvitse hiuksista stressata.

Hyvä sää on tietenkin myös avainsana, hyvälle kuvalle. Tai sitten säähän varustautuminen. Sateenvarjo kädessä, sadetakki päälläkin voi saada upean kuvan taltioitua. Eikä täydessä auringonpaisteessa ole edes helppo kuvata.


P.S. Oikean asetuksen varmistaminen on kans fiksua, tulihan siinä jokunen kuva otettua videokuva-asetuksella… Hyödynnä vinkkejä myös muihin kohteisiin. Oliko tästä sulle apua?

2018/04/09

N°11: EIFFEL


Eiffel - rakennelma, jonka halusi ainakin kerran elämässä nähdä. Tai sitä se mulle oli. Aukko yleissivistyksessä Eiffelin juurella toljottelimme näkyä ja pohdimme, että mikä tää nyt oikeasti on. Eiffel oli kuitenkin niitä harvoja juttuja, joita varten oltiin selvitelty asioita etukäteen. Ajankohdan, lippujen ja ravintolan lisäksi emme näemmä silti tienneet mitä olimme katsomassa.

“Eikös tää nyt ollut jonkun toisen maan lahja Ranskalle? Joo, joku semmonen”. Eheei, Vapaudenpatsas omistikin tän tarinan. Kaivettiin netin kätköistä pala historiaa. Yhtäkkiä koko Eiffel merkitsi enemmän, oli enemmän. Kuin puoliksi tyhjä lasi olisikin puoliksi täysi.


Siinä me seistiin rakennuksen alla, joka on muuttunut antennista yhdeksi maailman suosituimmaksi nähtävyydeksi, purku-uhan alta Ranskan suureksi tulonlähteeksi sekä rumasta kauniiksi. Tähän väliin mahtuu varmaan miljoona tarinaa ja tunnetta. Jos osaisin ranskaa, voisin istua lämpölamppujen alla esittäen nauttivani kahvista, kuunnellessani paikallisten juttuja Eiffel-tornin historiasta. Suosittelen selvittämään viimeistään kohteen luona edes pääpiirteet sen historiasta. Niin kirkosta puistoon, saa nähtävyyksistä paljon enemmän irti.


Niin Riemukaaren kuin Galeries Lafayetten katolta Eiffel näytti upealta, isolta ja korkealta. Suoraan alhaalta näytti se pienemmältä kuin luulin. Taas siirryttäessä kauemmas, muuttui se isoksi ja korkeaksi. Parhaat näkymät mielestäni tarjosi kuuluisat rappuset Chaillotin palatsilla. Palais de Chaillot sijaitsi suoraan Seinen toisella puolen Eiffelistä. Palatsille pääsee kätevästi Trocadéro nimiseltä metropysäkiltä.


Kyseisillä rappusilla tuli vietettyä monta tuntia, ja monella puhutaan ainakin viidestä. Illan valoshow on myöskin mainitsemisen arvoinen kokemus. Illalla tasatunnein alkavassa valonäytöksessä välkkyvät sen 20 000 hehkulamppua. Tekijänoikeudet kuitenkin suojaavat yöllisiä kuvia Eiffelistä, joten niitä en pääse teille jakamaan.

Ootteko te käyneet Eiffelillä? Millaiset kokemukset teille siitä jäi? Jos klikkasit postaukseen, koska Pariisin reissu tiedossa ja kaipaat vinkkejä, niin viestiä tulemaan.


2018/04/05

N°10: TYYLIKÄS PARIISI


Muotimatkailijan pyhiinvaelluskohteista yksi on ehdottomasti Pariisi. Kaupunki, joka tarjoaa luksusta, ketjuliikkeitä sekä vintagea. Jokaiselle jotakin.



Pariisin kadut olivat kuin jatkumo muotinäytösten lavoille. Isojen muotitalojen näytöksissä liehuvat vaatteet näki nyt katukuvassa. Yksi jos toinen oli uskaltanut repäistä tyylillään. Tai niin me sen miellämme, repäisynä. Siellä se oli arkipäivää, eikä heitä tuijottanut kukaan - paitsi me. Näytösten ehkä jopa hieman hullut, oudot ja erikoiset vaatteet olivat löytäneet kantajansa. Kysymys, voiko tuota oikeasti käyttää, sai vastauksen: voi! 



Jokaisen ei kuitenkaan tarvinnut olla muotinäytöksen malli epämukavissa vaatteissa. Toisaalta pariisittaren tyyli koostuu yksinkertaisuudesta, rennoista leikkauksista sekä ripauksesta boheemiutta. Tällä en silti tarkoita tylsän turvallista farkut-toppi-neuletakki yhdistelmää. Pariisitar harkitsee materiaaleja, suosii luonnonkuituja ja yhdistää rennon lookin harjaammattoman nutturan, isojen aurinkolasien sekä takeaway latten kanssa. Samalla hän näyttää tyylikkäältä ja siltä, että olisi juuri herännyt.


Chanelin pinssi kaiversi ikuisen kuvan verkkokalvoilleni. Kauan haaveiltuna, vihdoin pääsin sitä liikkeeseen katsomaan. Vuokran verran se pulitti, joten jäi se edelleen haaveeksi. Loppureissun osoittelin vähän väliä ihmisiä, joilla kyseinen pinssi koristi villakangastakkia. Rinnuksien tuijottelun ohessa tein myös muita löytöjä. Sen vuokran verran rahaa sai helposti kulumaan kaikkeen muuhun hömppään, eikä se tuntunut ollenkaan niin pahalta. Lemppari löydöt olivat kauniisti kuvioidut hopeiset lusikat, kirjailtu kulho sekä petroolin sininen mekko. Ai niin, reissun tavoitekin tuli saavutettua, oikean kokoinen baskeri löytyi.


Psst.
Muutamat muotijutut vielä, jotka osuivat silmään:

Kalliit merkkiliikkeet kuhisi ihmisiä. 
 Miehet Pariisissa osasivat todellakin pukeutua.
 Tennarityttöjen jalkoja ei koristaneet Niket vaan New Balancet.
 Bongailessa erilaisia tyylejä, hihkaisin Janetelle nähdessäni kokonaan vaaleanpunaisen asun.  Kyseistä asua kantoi Sara Sieppi, hassu sattuma nähdä hänet Pariisissa.
 Alla vielä bongattu muutamien turistien loistavia asukokonaisuuksia.

Pilkkua ja ruutua yhdistelevä @thejuliavieira olisi lookillaan helposti mennyt paikallisesta pariisittaresta. 

Ihanat suorat leikkaukset ja linjat pistivät silmään. Vasemmalta oikealle ⇨